Nuori toimittaja kysyy helsinkiläiseltä opettajalta miten tämä keskustelisi oppilaidensa kanssa Lady Gagan musiikkivideosta, joka on täynnä tuotesijoittelua. Opettajan vastaus on hämmentävä: ”Minähän en mitään Lady Gagaa opeta!”
Ylen ykkösellä 11.11. esitetty A-talk oli ajatuksia herättävä. Ohjelma oli
toteutettu nuorten näkökulmasta, ja suurten lehtien ja mainostoimiston
edustajia studiossa tenttasivat 18-vuotiaat ja 19-vuotiaat toimittajan alut. Ohjelman mielenkiintoisinta antia olivat helsinkiläisissä kouluissa tehdyt haastattelut. Suurimmalla osalla lukiolaisista kun ei ollut käsitystä mitä esimerkiksi tuotesijoittelulla tarkoitetaan. Eikä edes heidän mediakasvatuksesta vastaavilla opettajillaan.
Ehkä koulussa voisikin joskus opettaa hieman Lady Gagaa. Ja kun koulun ja kodin omat voimavarat eivät riitä, voisi koulusta lähteä ulkomaailmaan ja esimerkiksi taidemuseoon oppimaan. Museoammattilaisen näkökulmasta meitä ympäröivää visuaalista kulttuuria voisi tarkastella luovasti myös muualla kuin kouluympäristössä, jossa resurssit eivät välttämättä riitä. Itse olen seissyt esimerkiksi Pinar Yolacanin valokuvien edessä ja keskustellut muotikuvan yksipuolisuudesta. Nuori turkkilainen nykyvalokuvaaja Yolacan on kuvannut yli 65-vuotiaita upeita naisia ryppyineen ja muine elämisen merkkeineen. Hänen teoksensa lainaavat muotikuvan keinoja, vaikka ne eivätkään esitä nuoria ja silopintaisia tyttönaisia.
Seuraava pätkä on infernaalisen pitkä versio videosta Lady Gaga feat. Beyonce: Telephone
Ja vielä parin viikon ajan voit katsella A-talkin 11.11.2010 lähetetyn jakson tästä linkistä.
Pinar Yolacanin verkkosivuille tästä.
Maamme mediakasvattamattomat tarvitsevat keskustelua visuaalisesta kulttuurista!
Teksti: Reetta Haarajoki
P.S. Mediakasvatuksen mahdollisuuksiin voit tutustua myös Lapset kriisien kuvissa -mediakasvatushankkeessa, jossa myös Suomen valokuvataiteen museo oli yhteistyötahona. Lisää aiheesta tästä linkistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuvajournalismimme romahduksen syy on nimenomaan mediakasvatuksen nollatila. Lukemattomia ovat ne yhteydenotot, joita olen tehnyt opetushallituksen suuntaan aiheesta, kunnes tajusin --ettei heitä kiinnosta alue, josta he eivät tiedä yhtään mitään...ja jonka alueen ylitarkastajan virkaa ei tiettävästi ole täytetty enää.
VastaaPoista-
Jos lapsia ei peruskoulun ala-asteella saada oivaltamaan ja lukemaan mediaa heistä tulee kunnon kuuliaisia kansalaisia.
Lieneekö tarkoitus??? ;-)
Jos kuvajournalistista kieltä ei opeteta lukemaan, menee kaikki toimittajien ja amatöörien tuottama skeida läpi lehdissä ja demokratia kärsii lopulta.
Ala-asteella ei tarvitse olla koulutettu kuvismaikka opettaakseen, paikallinen akvarellimaalaukseen innostunut jumppamaikka voi tehdä valtavan hallan oppilaille.
Mutta PISA osoittaa, että olemme maailman paras koulutusmaa ;-)
Jore Puusa
Lehtikuvaaja
Kuvajournalismilinjan johtaja.
Kiitos kommentistasi Jore! Monia tärkeitä ajatuksia.
VastaaPoistaMediakasvatus on koko ajan nostamassa arvostustaan koulumaailmassa. Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu yhtenä aihekokonaisuutena viestintä ja mediataito. Äidinkielen opetussuunnitelmassa puhutaan medialukutaidosta ja kuvataiteen opetussuunnitelman yksi neljästä alaluvusta on media ja kuvaviestintä.
VastaaPoistaOpetussuunnitelman näkökulmasta mediakasvatus ei ole nollatilassa. Opetuksessakin mediasta ja sen käytöstä puhutaan yhä enemmän.
Mediakasvatuksella on todellakin suuri tilaus nykymaailmassa.
Totta on, että opettajat itse tarvitsisivat enemmän mediakoulutusta, sillä useammlla vanhemmalla opettajalla ei ole resursseja mediakasvatukseen. Toisaalta koko ajan valmistuu nuoria opettajia, joilla mediakasvatus on enemmän hallussa.
Itse ainakin voisin hyvin opettaa Lady Gagaa. Mediakasvatukselle tulee antaa ehkä hieman aikaa. Kyllä koululaitos seuraa yhteiskuntaa ja medialukutaito varmasti lisääntyy. Näin haluan ainakin uskoa.
Kirsi Pukkila
luokanopettaja
Minulla on kolme poikaa 21-15v, kukaan heistä ei ole saanut minkäänlaista mediaksvatusta tai kuvanlukutaitoa peruskoulussa.
VastaaPoistaEn ole kuullut yhdestään tuttujeni lapsista, joille olisi koulussa purettu lehtikuvaa auki.